Tositarinat etusivu
Laura Ingalls Wilder
Lauran perhe
Muut ihmiset
Lauran muutot
Kotitalot
Kirjat
Sekalaiset
Herra Hanson
Lauran perhe lähti kevättalvella 1874 Pepinistä toista kertaa, ja keväällä he saapuivat Plum Creekiin,
Luumupurolle Walnut Groven kaupungin lähelle. Ensimmäinen heidän tapaamansa sikäläinen asukas oli nuori
Elick Nelson.
Charles Ingalls tiedusteli häneltä mahdollisesti myynnissä olevista tonteista, ja Nelson neuvoi heidät läheiselle Hansonin tilalle.
Etunimetön ja pitkälti fiktiivinen herra Hanson
Kirjassa Luumujen poukama Herra Hanson oli Nelsonin tavoin norjalainen, kuten moni muukin Walnut Groven ensiasukkaista. Hän oli rakentanut omalle tontilleen Plum Creekin rantapenkereelle turvemajan, jota Ingallsit eivät paikalle saapuessaan edes huomanneet ennen kuin Hanson astui kirjaimellisesti maan sisästä ulos heitä tervehtimään.Sillä aikaa kun Laura tutustui hiljalleen ohi solisevaan Plum Creekiin, Luumupuroon, Charles ja herra Hanson sopivat pikaisesti kaupoista ja maatila vaihtoi omistajaa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun he tulisivat asumaan turvemajassa, eikä ajatus tuntunut miellyttävän juuri ketään – paitsi Charlesia. Ja ehkä sieltä pois pääsevää Hansonia.
Herra Hanson oli itse kyllästynyt seutuun ja tahtoi jatkaa matkaa länteen. Myytyään tilansa Ingallseille, juuri näin hän myös teki ja jätti Walnut Groven pian taakseen. Ingallsit eivät koskaan tutustuneet Hansonin herraan tämän paremmin.
Tällaisen Hansonin myöhemmistä vaiheista ei löydy käytännössä mitään tietoa. Minne hän meni, mitä hän siellä teki... Ei mitään tietoa. Edes herra Hansonin etunimestä ei tunnu löytyvän minkäänlaista dokumenttia.
Tämä oli pitkään kaunis ja kiva maalaisromanttinen tarina, mutta...
Todellinen Hanson?
Lauran
alkuperäisessä muistelmassaan Pioneer Girl ei mainita koko herra
Hansonia millään tavalla. Maakauppojen arkistoistakin selviää, että
Ingallsien maakaupat tehtiin aikakaudelle tyypillisesti rekisteröimällä
ja suoraan Ingallsien nimiin kirjaamalla eikä millään kauppakirjalla. Lauran "muistelema"
maakauppa ei siis sekään historiallisessa valossa toteutunut. Koko
Hansonin osuus vaikuttaa olleen täysin tuulesta tempaistu hassu juonellinen
sivuhaara.Todennäköisesti tällä maalla asunutta koko Hansonia ei ole ollut olemassakaan, mutta Laura keksi hahmon myöhemmin Luumujen poukama -kirjaa varten. Hansonin tarinalla oli mainio draamankaari ja siksi varmaan tällainen kiekura keksittiin kirjaa varten.
Ingallsien asuessa De Smetin kaupunkiasunnossa, heidän naapurinaan asui eräs perheellinen August Hanson (kuva), jonka kanssa he asioivat luonnollisesti paljon ja tapasivatkin varmasti kadulla jopa päivittäin.Tämä Hanson on ilmeisesti ollut Lauran muistin pikku kipinä ja häneltä Laura on lainannut nimen muuten täysin fiktiiviselle kirjahahmolle.
Hansonin perhe
Alkuperä
August Hansonin isä oli ruotsalainen Carl Hansson, syntynyt 5.11.1813 länsi-Ruotsissa Svarteborgissa, lähellä Göteborgia. Hän meni naimisiin Norjassa 4.12.1840. Vaimo oli Johanne Marie Andersdotter. Pari muutti takaisin Ruotsiin Svarteborgiin, josta sitten tulivat laivalla Yhdysvaltoihin. Asetuttuaan uudelle kotiseudulle, Carl vaihtoi ruotsalaisen nimensä helpommin amerikkalaiseen suuhun sopivaksi, ja Isä Carl tunnettiin vastedes nimellä Charles. Carl alias Charles kuoli 1893.August
Ingallsien De Smetin naapuri August Carl Hanson syntyi jo Norjassa 2.9.1846 ja tuli perheen mukana Yhdysvaltoihin jo nuorena. Tarkkaa tietoa ei ole ensimmäisistä uudella mantereella vietetyistä vuosista, mutta hän muutti De Smetiin norjalaisen vaimonsa Sophian kanssa 1883. Kyseessä oli 5.6.1855 Norjassa syntynyt Sophia B. Syverson. Heillä oli jo tällöin De Smetiin muuttaessaan kolme pientä lasta. He olivat menneet naimisiin Iowassa 1876. Parilla oli kaikkiaan lopulta kymmenen lasta, joista kaksi kuoli kurkkumätään 1885 ja toiset kaksi menehtyi kotonaan häkämyrkytykseen 1897. Perheen tytär May oli Rose Ingallsin luokkakaveri. Toinen tytär Camilla toimi aktiivisesti kristillisessä raittiusseurassa, valkonauhaliikkeessä, jossa tutustui hyvin Carrie Ingallsiin. Muutenkin Hansonin perhe oli kytkyksissä Ingallsien tarinaan vähän joka tavalla. He tekivät asuntokauppoja Eliza Jane Wilderin kanssa ja asuivat hetken verran Caroline Ingallsin veljen omistamassa talossa, kuuluivat samaan seurakuntaan, heillä oli yhteiset koulumatkat ja harrastukset ym.Perheen äiti Sophia menehtyi yllättäen elokuussa 1899. August jatkoi De Smetissä kauppiaan ammattiaan, jossa oli erittäin pidetty ja näkyvästi huomioitu herrasmies. Hänellä oli mm. sekatavarakauppa sekä rautakauppa. August muutti kauppansa ja koko bisneksensä pois kaupungista 1904. De Smetin paikallislehdessä hänelle omistettiin pitkä kiitoskirjoitus ja toivotettiin menestystä uudella paikkakunnalla. 1910 hän meni 64-vuotiaana uudestaan naimisiin viisikymppisen Catharinen kanssa eikä August Hanson enää koskaan palannut De Smetiin.
August Hanson kuoli 1924 78 vuoden ikäisenä ja hänet on haudattu De Smetin hautausmaalle yhteiseen hautaan ensimmäisen vaimonsa Sophian viereen. Heidän lapsistaan viisi on haudattu myös samalle hautausmaalle, mutta merkitsemättömiin hautoihin. Augustin ja Sophian lapsia on varmuudella dokumentoitu
●Camilla Miranda Hanson (1878–1963)
●Florence A. Hanson Riter (1885–1954)
●Mae Burdine Hanson Archibald (1887–1927)
●Nelle Phoebe Hanson Platt (1889–1953)
●Frank Wallace Hanson (1897–1937)
Lapsista ensimmäisenä syntynyt kuoli viimeisenä ja tämä tytär Camilla ehti hyvin kokea Ingalls Wilderin kirjasarjan maineen vuosikymmenet ja hän on kenties ollut selvillä siitä, että hänen perheensä on päässyt kirjojen tarinoihin mukaan. Todennäköisemmin kuitenkin tämä yhteys on jäänyt hoksaamatta, koska kirjan Hanson erosi niin totaalisesti todellisuuden August Hansonin perheestä.
Viimeisin lapsenlapsista eli poika Frankin tytär Barbara Elaine Hanson Karstens (1.6.1928 - 20.10.2022) menehtyi vasta pari vuotta sitten, mutta todennäköisesti muita suoria Hansonin jälkeläisiä on vielä elossa - vaan tokkopa tämä suku oikeasti ketään jaksa kiinnostaa enää tämän pidemmälle. Suku on vaikuttanut lähinnä Iowan alueella eikä kukaan ole päätynyt julkisuuden merkkihenkilöiksi millään alalla.
Yhteys Ingallseihin oli niin monitahoinen ja ajallisestikin niin merkittävä, että ei ole mikään ihme, että Laura halusi sisällyttää Hansonin kirjansa tarinaan vaikkakin hänen roolinsa siinä onkin eriskummallisen fiktiivinen.
